Lähdimme aikaisin maanantai-aamuna Kirsin tila-autossa kohti Vaasaa. Takapenkeillä lötköttivät Elina, Ulla ja kontrabasso sulassa sovussa - unessa. Autoon oli ahdettu neljän ihmisen ja basson lisäksi Ullan jouhikko ja 15-kielinen kantele sekä Kirsin Terje Isungset-tyyliset soivat puukalikat.

Vaasan lyseoon löysimme hyvin, mutta parkkitilaa tuossa kaupunginosassa oli varsin rajoitetusti. Kiirehdimme etsimään yhteyshenkilöämme Pohjanmaan radiosta, joten häntä odotellessamme ja haastattelua tehdessämme oli parkkipirkko jo ehtinyt sakottaa ajoneuvoamme. Mrrh! Vaan lohduttauduimme, että rahat menevät kuitenkin (myös) kulttuuriin ja lapsille ja sairaille mummoillekin. Kaikille siis, joista tykkäämme. Ja Hyvä trio soi ensimmäistä kertaa radiossa!

Vaasan lyseo sai tuta maailmanhistorian toiset runolaulujamit. Ensimmäiset järjestettiin vuoden 2007 maaliskuussa Kokkolassa Truba ry:n toimesta.
Vaasan jameissa oppilaat (joita oli sali tupaten täynnä) saivat oppia runomitasta, alkusoinnusta ja runolaulun maailmasta, saivat kokea millaista on keksiä itse runoon säkeitä, yhdistää beatboxausta runolauluun ja kuunnella kilpalaulantaa ja mainioita sooloja ja yhtye-esityksiä Hyvä triolta, Hiitteeltä ja Lumonnalta.

Hiite esittää arkaaista suomalais-ugrilaista musiikkia. Vaasa sai kuulla kappaleen Iro neito.
Lumonta taas on uutta ja vanhaa yhdistävä, kokeellisempi duo. He esittivät kappaleen Metsän tyttö.
Kannattaa tutustua molempiin pändeihin!

Hyvä trio esitti kappaleen Tuonen hauki, jonka sanat ovat Kalevalasta. Saimme oppia, että Kalevala on vain hippunen tästä Suomen kansan runoperinteestä ja maailman suurin runokirja on Suomen kansan vanhat runot, joissa osia on 34 osaa. Ettäkö suomalaiset tuppisuita? En tiedä, ehkä kaikki sanottiin jo noissa 100 000 erillisessä runossa....

Lukiolta mentiin syömään kiinalaista ruokaa, Ullakin ensimmäistä kertaa elämässään! Herkkuisaa. Matkalla autoille piipahdimme Maailmankauppaan ja ostin ruokarahoillani korvan ruoaksi kaunisäänisen rytmikolistimen. Kävimme Sannen kauniissa puutalossa ihastelemassa kotia ja lapsia ja ennen kaikkea kilistämässä Kirsille syntymäpäiväonnea!

Matkalla Seinäjoelle takapenkki vaikeni jälleen tehokkaasti. 

Seinäjoen Minibar Bohemia oli suloisen soma olohuonemainen kapakka. Henkilökunta oli valoisan hymyilevää ja otti koko porukan vastaan miellyttävästi kun paukkasimme sisään kaikkien kamojemme kanssa. Pian baarin täyttivät Kalevalaiset Naiset ja Pohjanmaan kirjailijat ja muu yleisö. Kaikkein eniten huomiota sai Otto-vauva! Joka täti olisi halunnut pojan syliinsä – olinpas aika onnekas kun minä sain häntä pitää Hiitteen Maammoseni-kappaleeni aikana. 

Tuonen hauki meni niin energisesti Bohemiassa, että käsikarvat nousivat pystyyn ainakin laulajalla – toivottavasti myös yleisöllä! Tilaisuus oli kaikin tavoin onnistunut, oli kivaa esiintyä mukana olevalle yleisölle! Beatboxauskin soi kuin luuppilaitteessani konsanaan.

Kotimatkalla vältettiin kiusauksia ostaa roskaruokaa ja karkkisäkkejä. Tervaleijonien voimin pääsimme kotiin asti. Runolaulu rokkaa! Seuraavaksi näissä merkeissä Kaustiselle tai Ylivieskaan.

tämän kirjoituksen runoili A.