Vihdoinki ehtii vähäks aikaa netin ääreen istahtammaan. Vironmaalla ollaan tallustettu jo viime viikon lauantaista saakka, mutta kiirettä on pitäny, sisältäen kylläki oikein mukavanpuoleista puuhastelua huippuhyvien tyyppien kans.

Tänään tultiin Tallinnaan, takana on siis päivä Viljandissa ja kolme kokonaista ihanassa Tartossa. Viljandissa ja Tartossa oli meneillään "Pienten kieliryhmien festivaali", jonne Hyvä trio pääsi kunniakkaasti Suomea edustamaan. Tehtävään kuului pitää kaksi workshoppia aiheesta "Myytit ja luonnon merkitys Suomalaisessa kansanmusiikissa", sekä esiintyä ulkomaisten vieraitten yhteisessä konsertissa sunnuntaina.

Ensimmäinen workshop Viljandissa meni aikalailla jännittäessä, äänityskiireitten takia me ei oikein kunnolla ehitty siihen ees valmistautua (ainakaan allekirjoittanut). Päivä oli kuitenkin oikein mukava ja illalla tanssittiinki Viljandin kansanmusiikin opiskelijoitten kans. Illalla meiät kuletetttiin Tartoon, jossa kuukahettiin iltakikatusten jälkeen pehmeisiin peteihin.

Tartossa meille oli siis järestetty ohjelmaa oikein minuuttiaikataululla, enimmäkseen hengailtiin H. Eller musiikkikoulussa, joka oli siis koko festivaalin järjestävä taho. Opiskelijat koulussa oli iältään 5-25-vuotiaita, toiset harrastajia, toiset ihan ammattiopiskelijoita. Koulun uusi touhukas rehtoritäti kerto kovasti tahtovansa perustaa kouluun kansanmusiikkilinjan, joka tulis kyllä tarpeeseen, nimittäin opiskelijat vaikutti tosi kiinnostuneilta, ja osanotto workshoppeihin oli vähintäänkin hyvä! Meitä oli ootettu sinne ja oli mukava pitää workshoppia, kun montakymmentä nuorta tapitti silmät suurina ja laulo innoissaan mukana, ku oli yhteislaulun aika!

Ulkomaisia vieraita oli meiän lisäks tullu kolmen opiskelijan verran Norjan Raulandista, sekä ruotsalainen avainviulu- ja viulupedagogi Edward ja islantilainen kansanmusiikkiin hurahtanut orkesterinjohtaja Gunnstein. Yhteensä meitä oli sis aikamoinen porukka. Kaikki aika persoonia. Oltiin tosi tiiviisti yhessä ja nyt yhtäkkiä erossa. Mutta onneks on mailiosotteet ja facebook.

Konsertti yhessä muitten vieraitten kans meni hyvin, vaikka sielläki vähä jännitti. Paikkana oli ihana Tarton yliopiston historian museo ja kirjasto (muistaakseni) Toomumäellä. Soitettiin ja laulettiin lopuks vielä kaik yhes koos pari veisua, yks ruottalainen laulu ja kaikkien rakastama norsk shottis siihen perrään, jostaki syystä ilman c-ossaa.

Jossaki välissä tiukkaa ohjelmaa ehittiin vähä myös kiertelemmään lähinnä käsityökauppoja. Jotaki lähti mukkaanki. Yritettiin olla tuhlailematta liikoja. Virolaisiin tosi hyviin munniharppuihin oli Amanda viksuna tyttönä budjetoinukki jo ennakkoon. No, tahtopa niistä muutama lähtee mun ja Ellunki mukkaan.

Ehkä eniten koko reissulla ollaan syöty. Syöty ja taas syöty.

Mutta nyt on nälkä. Täällä Tallinnassa meille ei makseta kaikkia ruokia, vaan yks lounas päivässä. Ihan hyvä sekin. Amandan ollessa kansvisyöjä, ollaan yhtä kuin hankala tapaus, ja siks paikallisen lukion ruokalan sijasta syyäänki nyt vanhan kaupungin ravintolassa! Hyviin ravintoloihin totuttiin myös Tartossa. Ja pannukakkuihin.

Lähetään nyt syömään ja sen jälkeen kahtommaan yhen musikaalin kenraalia. Heippa, toivoo yksi Ulla kaikkien puolesta.