Ekana tarjoovalta. Hyvät on palkinnot. Yrittänytkin palkitaan. No ekaks kuiteski kivoja juttuja, sitte loppuviestissä vasta varsinainen valivali-osio.

"Ulla sä oot mun pulla" sano tänään Manta, joka kakan äitinä ollessaan on mun mielestä oikeutettu olemaan lanta. (Hymise nyt päässä melkein kaikille vanhojentansseista tuttua kikapoota) : "Tittittitti tittittitti kik a poo kik a poo". Mutta ihan hellasti vaan, niin että ei satu vaan kutittaa korkeintaan.

Ahistaa, ku ei oikein mittään muuta ehi elämässä, ku noita äänityksiä. Paitsi vähä näitä nettijuttuja. Ja vaikka siellä äänittämässä on kiva olla, ku on niin hyvät kaverit ja niin hyvä bändi, ettei ois voinu kuvitella saattaa, ees mun mielikuvitustaajuuksilla!! Kotona pittää tännään vielä pestä pyykkiä, ku muuten ei oo huomiseks ees puhtaita alkkareita. Aion sen tehä, joten nou problems mai frends. Jos haisen, niin en sitten siitä syystä.

Tämän illan muita askareita lienee yhen nuotin puhtaakskirjotus yhestä omasta kanalaulustani, sitte vaihtoon hakua varten "motivation letter" ja apuraha hakemuksien vireille pistämistä. Jääköön urasuunnittelun tehtävät vaikka perjantai-illalle. Eli kyllähän tässä iteasiassa pitäs ehtiä vaikka sun mitä tekemään. katotaan onnistunko.

Ehkä elämän kiireellisyyden tuntu johtuuki vaan siitä, että koko ajan asettaa itelleen niin kauheet tavotteet ehtiä sitä ja tätä ja vähä tuotaki. Kaikki muutki ehtii niin paljo. Sillon ei yhtään ehi nauttia sitte, ku saa  sen yhen homman tehtyä. Teppo Revon kantelemusaa käsittelevä musiikkianalyysin projektityöni on nimittäin ainaski jonkinlaisena versiona tehty ja lähetetty, tosin ilman nuottiliitettä ja kaavakuvia, joita en saanu skannattua. (ku koulun kaikki skannerit on mäsänä) Ja opponoijalta (joka on yks mun armahista kämppiksistä) ja opelta tulee ihan varmasti tuhat kehitysehotusta ja hyvä niin, Ite olin loppuvaiheessa sen kans ihan lukossa ja en ees muista mitä soopaa oon sinne säveltäny.

Pitäs osata ottaa työn alle vaan yks homma kerrallaan. Mutta ei se kyllä nykymaailmassa onnistu, tai sitte on laiskimus. Jo ite sana koulu pittää sisällään sata ja tuhat asiaa. Ja sitte mä aina vekslaan kaikkee muuta siihen päälle. Hyvä trioki on ekkaa kertaa tänä vuonna ollu kenenkää meiän kouluun liittyvä asia. 

Ja nyt en ees käy koulua pahemmin, ku on nää äänitykset. Oppilaitaki oon perunu kahelta viikkoo. Niitä mulle tulee kyllä kauhee ikävä. Saas nähä millon ruppeen opettammaan Amaa ja Ellua, ku opetusvierotusoireet iskee. Varmaan viimeistään meiän Viron kiertueella helmikuun alussa. Sitä ootellessa, heips.